Tampere Hacklab

Yhteisön jäsenet jakavat taitojaan ja opettelevat yhdessä uutta torstai-iltaisin, tavanomaisesti alkaen klo 18.00.Kuka tahansa yhteisön jäsen voi pitää yleensä tunnin tai parin mittaisen session tai se voidaan järjestää myös ilman vetäjää oppimispiirinä. Hacklabin kalenterista löytyy tarkemmat kuvaukset (jos vetäjä on sen sinne kirjoittanut) ja mahdolliset muutokset.

Tamperelainen tutustui Nekalassa sijaitsevaan paikkaan, jossa lähes kaikki on mahdollista ja sääntöjä on vähän: "Ei saa satuttaa itseään tai muita"

Tamperelainen  

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8365072

Tänä vuonna kevätkauden teematorstait julkaistaan kahdessa erässä ja nyt on vuorossa part 2. Yhteisön jäsenet jakavat taitojaan ja opettelevat yhdessä uutta torstai-iltaisin, tavanomaisesti alkaen klo 18.00. Aiheina on hapanjuurileivontaa, neulomista, tuftausta, diy simaa, pyörähuoltoa opm (oma pyörä mukaan), vappu bbq, vikadiagnostiikkaa rikkinäisiin koneisiin, telttasaunat ja mobiilisaunat sekä diy piirilevy. Kuka tahansa yhteisön jäsen voi pitää yleensä tunnin tai parin mittaisen session tai se voidaan järjestää myös ilman vetäjää oppimispiirinä. Hacklabin kalenterista löytyy tarkemmat kuvaukset ja mahdolliset muutokset.

Tampere Hacklab has created a Mobilizon group to make it easier to follow and join our events.

You see all the information in one place, at https://jarkkaa.fi/@tampere_hacklab

And you can follow the feed on Mastodon!

Oletko koskaan harmitellut, miten vaikeaa joidenkin asioiden säilyttäminen siististi on? Tälläkään kertaa ei ratkaista kaiken materian säilytysongelmaa, mutta Gravitrax-kuularadan osien säilyttämisen tuskaa yritetään lievittää.

Ensimmäinen versio ratapalojen säilytystelineestä oli ensimmäiseksi versioksi varsin onnistunut, sillä normaalikokoiset palat mahtuivat siihen.

Ongelmaksi muodostui sen sijaan liian suurella toleranssilla (noin 0.20 mm) tulostetut kolot, jotka eivät pidä paloja paikallaan pienimmissäkään elämän kolhuissa.

Versio kaksi ratkaisi pysymisongelman, ehkä jopa liian hyvin. Lisäksi versio kakkosen tulostaminen kesti noin 2,5 tuntia, mikä ei ole kovin kiva ominaisuus palikalle, joita tarvittaisiin noin 6 kappaletta mahdollisimman nopeasti kesken siivousta.

Versio kakkosessa kuitenkin otettiin huomioon myös mahdollisuus liittää useampi teline toisiinsa myöhemmin palapelimäisellä liitososalla. Versio kolmosta pienennettiin reilulla kädellä tulostusnopeuden parantamiseksi ja päästiin noin 1,5 tuntiin ensimmäisellä yrittämällä.

Samat liitososat sopivat tähän kuin v2. Palat pysyvät myös ylösalaisin urien pohjalla olevien nystyröiden avulla. Normaalia paksummille rataosille näitä telineitä ei ole suunniteltu ja ne mahtuvat korkeintaan etummaiseen koloon, jos edes siihen. Niitä on määrällisesti kohtuullinen lukumäärä ja niiden säilytykseen voisi putkimallinen teline sopia paremmin. Täytyy katsoa, kuinka monta iteraatiota vielä tarvitaan, mutta onneksi Tampere Hacklabilla on tarjolla laitteet, materiaalit ja osaavia kanssahakkereita, jotka opettavat tarvittaessa.

Nurkassa on basso, joka kolisee patterinputkiin ja piilottaa kauniin etupuolen näkyvistä ja tuntuu siltä, että kaatuu ihan kohta. Tarvitaan siis teline, jolla on seuraavat vaatimukset:

Täytyy toteuttaa:

• Ei reikiä kiinteään omaisuuteen
• Basso ei saa kaatua robotti-imurin puuhailusta
• Basso on helppo ottaa ja palauttaa telineeseen, myös bassoa lyhemmän henkilön toimesta

Olisi kiva toteuttaa:

• Itse tehty, mieluusti omin ja Hacklab-välinein
• Basson kanssa sama muotokieli
• Näyttää basson parhaan puolen
• Toimii vaikka basso vaihtuu isompaan
• Parametroitu malli eri kokoisille soittimille

Suunnittelu V0

Verkkoselailun perusteella bassotelineitä on saatavilla kahden orren ratkaisuna, eli basso lepää pystyssä kahden orren päällä riittävän korkealla, jotta stakkeli ei osu maahan. Koska tehdään itse, niin pitää tehdä hienompi kuin laatikkomaiset mallit. FreeCAD:illa eka versio valmiiksi, 28mm orret pyörölistasta, etu- ja takavanerit ja väliin tukilevy reiällä, josta stakkeli menee läpi tarvittaessa. Etu- ja takalevyt tabeilla kiinni tukilevyyn.

Leikkasin ekan suunnitelman mainospahvista ja totesin, että tulee hyvin kiikkerä ja vetku teline, johon basson joutuu tähtäämään aika tarkasti.

V1

Koevedoksesta viisastuneena seuraava versio parannetuin ominaisuuksin:

• Takalevy korkeampi, niin basson voi nostaessa viedä niin taakse, että takalevy tuntuu ja sitten laskea suoraan alas.
• Kaikkiin levyihin R1200mm kaarevuussäde, niin saadaan tukeva ja jäykkä teline.

FreeCadin pelti-toolbox ei suostunut taittamaan valmiiksi leikattuja, kaarevareunaisia levyjä, joten täbien paikat piti laskea itse.  Tällä mennään!

Toteutus

1200mmx600mm 6mm koivuvaneri laseriin (power 80% speed 800), ja valmista tuli aika helposti läbiläisten avustuksella. Laseroidut reunat piti hioa, suttasivat ja tuoksuivat aika voimakkaasti. Liimaus epoksilla yksi puoli kerrallaan ja lopuksi pyörörimat. Tässä huomasin, että ihan kohdalleen ei osunut taivutuslyhentymä, eikä etenkään muoto: vaikka paikallaan olevat täbit mahtuisivat justiinsa, niin kootessa ne pyyhkäisevät leveämmän raon, eli näin sitä oppii ja onneksi vaneritäbiä on helppo pienentää.

Epoksin kanssa liimailu oli vaikeaa, kun epoksi tuntuu olevan alkuun voiteluainetta eikä liimaa.

Pintakäsittely puuttuu vielä, mutta muuten mielestäni teline sointuu hyvin basson ulkoasuun.

Arvostelu 4/5

Idea oli mielestäni toimiva ja toteutus ihan hyvä, mutta parannettavaakin jäi:

• Tukilevyn reuna on leikattu kaarelle täbin ulkopuolelta myös, mutta eihän se taivu, jos ei sitä mikää kaarella pidä, eli raot jäi päihin.
• Seuraavaan versioon täbit pidemmiksi ja kiilareiällä, niin ei tarvitse liimatessa mitään suttaavia kumilankoja ja kolhivia räikkäliinoja vaan voi kiilata liimaukseen ja katkaista sitten täbit mittaan.
• Vaneriin jäi liekkijälkiä toisin paikoin. Väärät asetukset? Typpi avustinkaasuksi laseriin?
• Vähän turhankin kevyt, liikahtaa helposti kun laittaa bassoa telineeseen. Kumitassut?
• Levyjen muoto mukailee basson muotoa, mutta koska basso kapenee alapäin, ovat jalat myös kapeammalla kuin olisi mahdollista maksimileveyden puolesta. Kahteen suuntaan ei vaneri taivu näin helposti.
• FreeCadista oli erityisen tuskaisaa saada pohjalevyn dxf ulos, aina tuli kaaret kokonaisina ympyröinä. Lopulta .step->pinta->.dxf
• Siistintä ja pintakäsittely puuttuu vielä
• Tästä kun saisi FreeCad-parametroidun mallin loppuun, nyt täbit skaalautuvat jo levyn paksuuden mukaan.

Tampere Hacklabilla on omanlaisensa vallan kolmijako-oppi: lähtökohta on, että tekijät päättävät.

Tekijöiden valtaa kutsutaan do'okratiaksi. Leikkisä sanontamme kuuluu, että ”ota mitat ja tee”. Lupia ei tarvitse kysellä. Mutta jos maalais-, kaupunkilais- tai mikään järki sanoo, että tekeminen voi vaikuttaa muihinkin ja muilla voi olla siihen jotain sanottavaa, niin on hyvä kysyä muilta asiaankuuluvilta yhteisön jäseniltä mielipiteitä ja taustoja, tai että onko joku muu aikonut tehdä saman asian suhteen jotakin. Sitä varten voi toisten jäsenten kanssa puhua ihan kasvotusten ja asiakanavalla Matrixissa. Jos mitään ongelmia ei ilmene, niin siitä vain tekemään, isojakin parannuksia, kuten vaikka remppaamaan loungen lattia tai laittamaan täysin uusiksi puupuolen työkalu- ja varastoseinä. Do'okratian voi mieltää tavallaan toimeenpanovallaksi, mutta hallituksen johtaman valtiokoneiston sijaan se on nyt jäsenistöllä.

Silloin kun yhteisön jäsenillä on erilaisia mielipiteitä tai halutaan keskustella enemmän jostakin ennen varsinaista päätöstä, kuka tahansa jäsen voi lisätä asian seuraavan yhteisömiitin esityslistalle NextCloudissa. Yhteisömiitit pidetään loungessa joka kuun ensimmäinen tiistai klo 19. Jäsenet voivat myös kommentoida ja muokata toisten tekemiä esityksiä NextCloudissa. Päätökset ratkaistaan tarvittaessa äänestämällä, mutta tavallista on, että kaikki ratkeaa keskustelemalla. Jäsenille yhteisen kokousalustan ja esityslistojen vapaan muokkauksoikeuden ansiosta voidaan puhua avoimesta demokratiasta. Yhteisömitti on kuin lainsäädäntövaltaa käyttävä kansankokous. Kun se päättää jotakin, päätös sitoo kaikkia yhteisön jäseniä.

Hacklabin vallan kolmijako-opissa on vielä yhdistyksen hallitus, joka valitaan vuosikokouksessa. Kulttuuriin kuuluu, että hallituksen rooli on hyvin rajattu. Yhteisömiittii päättää käytännössä kaikesta Labin yhteisestä sisällöstä, kun taas hallituksen tehtäviä ovat käytännön talouden pyörittäminen, uusien jäsenten hyväksyminen ja yleisen sähköpostin hoitaminen. Kaikissa yhteisöissä vastaan tulee ajoittain myös erilaisia ongelmatilanteita, ja joskus ne halutaan ratkoa asianosaisten ja erillisten tuomarien kesken. Yleisimpiä tapauksia ovat jäsenmaksurästit. Niinpä yhdistyksen hallituksella voidaan katsoa olevan jossain määrin tuomiovaltaa ja rajatusti toimeenpanovaltaa. Malli on toiminut hyvin, mutta mikään ei estä tutkimasta löytyisikö jostain jotain parantamisen varaa.

Tämän tekstin kirjoittaja käynnisti syksyn teematorstait avoimen demokratian teemalla osana Kansalaisfoorumin tukemaa Avoimen demokratian yhteisöt -hanketta. Haastattelin elokuussa useita jäseniä kysellen heidän tyytyväisyyttä Hacklabin päätöksentekokäytäntöihin ja -välineisiin. Vastausten perusteella laadin parikymmentä väitettä kyselyyn, joka noudatti entuudestaan tuttua datan ohjaaman demokratian menetelmää, mutta tehtiin nyt ensi kertaa pol.is -alustalla. Kyselyn idea on, että väitteet asetetaan niin, että niihin voi vastata vain ”samaa mieltä” tai ”eri mieltä” tai ”en osaa sanoa/ohi”. Reaaliajassa julkiset anonyymit vastaukset näyttävät kysymys tai väite kerrallaan mistä yhteisö on enemmän tai vähemmän samaa tai eri mieltä. Osallistujat voivat lisätä koko ajan myös itse uusia kysymyksiä tai väitteitä. Niinpä yhteisö voi skaalautuvasti ja asynkronisesti kysellen kuunnella toinen toisiaan selvittääksen mistä ongelmanmäärittelyistä ja -ratkaisuista ovat samaa mieltä. Parhaat ratkaisuehdotukset voidaan viedä yhteisömiittien avoimen valmistelun kautta yhteisön päätettäväksi. Vastauksia pyydettiin kasvotusten Labilla paikan päällä ja niitä kertyi 56. Interaktiivisesta Pol.is -raportista voi tutkia vastaajien näkemyksiä ja näkemyseroja Labin päätöksentekokäytäntöjen suhteen. Staattinen versio raportista on luettavissa täällä ja allaolevassa kuvassa vastaukset ovat järjestettynä alkaen suurimmasta yksimielisyydestä.

Taas on se aika vuodesta, kun pikkujouluja on kaikkialla. Yhteisömiitti päätti hacklabin pikkujoulujen päiväksi lauantain 16.11.2024 ja samassa yhteydessä pidetään yhdistyksen syyskokous klo.16.00 alkaen.

Tapahtuma on lisättynä myös kalenteriin.

Syyskokouksessa käsiteltävät asiat:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma, sekä tulo- ja menoarvio.
- Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet.
- Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja.
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Pikkujouluissa myös secret santa, tuo paikalle joku noin 10€ arvoinen tekele niin pukki jakaa sen muille jotka ovat tuoneet.

And the english version.

Its again that time of the year when pre christmas parties are all around us. Monthly meet held on 5.11.2024 decided that hacklab pre christmas party and the annual fall meeting will be held on 16.11.2024 16:00.

The event is also in the hacklab event calendar in nextcloud.

Official agenda for the fall annual meeting:
- Opening the meeting.
- Choosing chairman, secretary, two inspector of minutes and if needed two vote counters.
- Note that the meeting is legal and and is capable of decision making.
- Approve of meeting agenda.
- Confirmation for yearly plan and budget.
- Choosing chairman and other members for the board.
- Choosing one operations inspector and backup operations inspector.
- Other matters that were mentioned in the invitation.

If a member of the Association wishes to have a matter discussed at a meeting of the Association, he or she must notify the Board in writing in sufficient time for the matter to be included in the notice of the meeting.

Pre christmas party will also have a secret santa! Bring a gift, get a gift (recommended value around 10€).

Welcome!!!

After a couple attempts and redesigns I finally managed to finish my rucksack project this summer. I'm writing this blog post as a summary. Maybe it will be useful for other people who plan to make something similar.

Why:

A few years ago I decided to make a packrafting trip, combining hiking one way, and returning on a packraft. I didn't want to take my hiking backpack, because normal backpacks, with their many compartments and nylon fabric are not a good fit for wet environments. Having many compartments only adds weight and nylon absorbs water, adding even more weight. They also dry long, once they get wet, especially when water gets inside. For that trip I made my own drybag carrier, designed to fit Sea To Summit 65L drybag. To carry potentially wet things, like a tent, I have added to it two side bags. The overall construction worked well enough for me to finish the trip, but I wasn't satisfied. The construction was fairly heavy and the side bags were not very stable. In addition, the drybag combined two functions: water protection, and structural strength (holding items, protection from abrasion, etc.), which is not very elegant. Equipped with these lessons and dissatisfaction with the options available on the market, I started working on another backpack.

Idea:

The idea was to create a non-waterproof rucksack, and use a plastic bag inside the main (and only) compartment to protect items from water. Instead of using waterproof fabric, which eventually gets wet anyway, and dries long, I wanted the backpack to just not absorb a lot of water and dry fast. Plastic bags used as liners are a standard solution, used by many hikers even if they have other layers of defense against water, like backpack covers. Having a sealed plastic bag inside has also a added benefit of making the backpack buoyant (as long as the bag stays intact...).

I wanted to have just one big compartment, plus two side pockets for water bottles and hip belt pockets/bags for snacks, camera, compass, etc. This fairly minimal construction limits amount of material used, so the rucksack is lighter and can't hold as much water. In contrast to ultra-light backpacks, I wanted mine to have a frame for added comfort. The frame also serves as an interface between the suspension system (shoulder straps, hip belt) and the bag itself. I think this modularity makes it easier to fix things, than when sewing a monolithic rucksack. Also thanks to that I could test the frame and suspension system without having a bag.

Making:

While backpack materials can be easily sourced online (shelbyoutdoor.com, extremtextil.de), sourcing the specific type of fabric I wanted turned out to be a challenge. I couldn't find a polyester fabric without any waterproof layer (they usually have a PU one). I ended up buying a fabric with polyethylene coating, and then removed the coating. I used a combination of two methods. The first involved folding the fabric in half (with polyethylene on the inside), using a modeling iron to heat the fabric so that the two layers bond, and then unfolding the fabric. This way the coating would get removed from one side of the fabric (it was hit and miss, in practice). The second method was scraping the fabric with a scraper made from a scalpel and PCL (for a handle). It worked OK, but it takes a lot of time. I think the PU coating would be even worse to remove, unless there is some way to dissolve it.

The only other notable material challenge was making a attachment bar for hip belt buckles. I tried using acrylic, but it proved too fragile. So instead I made a plate from PCL granules, and then cut it on the laser cutter. It worked very well, but the plastic needs to be soaked overnight in water with dish soap after cutting, because it stinks (there is probably some weird chemical or two produced while cutting).

I have cut the fabric and 3D mesh using the laser cutter. I have prototyped the shoulder straps and hip belt from packing paper. It makes it fast, easy and cheap to iterate, even if paper doesn't stretch, so it not a perfect model. Using laser with synthetic fabrics and 3D mesh is a good choice, because the edges are automatically protected from coming apart by melting. With 3D mesh there is  also much less mess than when cutting with scissors. Just use enough power and slow enough speed to cut it cleanly.

Due to my low skill in controlling our industrial sewing machines I have essentially sewn the rucksack by hand. In case of the bag itself, I have later reinforced the seams using machine, because it's easy to do once the fabric is already held together. There was also a lot of more tricky sewing, like sewing a binding tape on a 3D mesh, which I don't know if is even possible to do on a "normal" sewing machine.

Testing:

I tested the rucksack on a ~200 km trip from Utsjoki to Inari, through Paistunturit, a bit of Kevon luonnonpuisto, and Muotkatunturit. I slept 3 nights in a tent and 4 in huts. There was at least some rain during most days, with one of constant intense rain, one of constant mild rain, and one with multiple storms. The trip took about 7 days, and my load was ~15kg.

Results:

The bag didn't break and kept the items dry, which is a success. It was also comfortable and convenient to use, with the limited load I had.

From more negative things, the webbing had tendency to slide on the frame. This will probably be difficult to fix without changing the geometry of the frame. Another problem was that o-ring separating two parts of the frame kept moving. As a result the parts were grinding against each other, creating a lot of mess. This can be fixed by creating a plastic "coupling rod" with a ring-shaped protrusion acting as an o-ring. Not sure how well would plastic hold up in this role, though. Finding a good plastic bag isn't easy as well. The easiest option is to buy a big trash bag, which are cheap, but their quality is a lottery. Also they are usually black, which makes it challenging to find things in the bag. There are specialized Nylofume backpack liners, but their shape and size are not suitable for this rucksack.

Additional tests:

After doing the trip I made two more experiments. The goal of the first one was to measure how much water my new and old bag absorb and how quickly they dry. I showered the rucksacks for 5 minutes each, and measured their weight as they dried. Here are the results:

The second one was a quick buoyancy and swimming test. I filled the backpack with blankets and pillows (in a plastic bag, ofq), threw it into a lake, and swam around a bit using it as a flotation aid. It worked well enough, I think it would be a suitable substitute to a packraft, when crossing rivers. Since the bag can be damaged when hiking, especially in conditions like Icelandic interior (volcanic ash is abrasive and abundant), taking a second bag for crossing seems reasonable. Weight-wise it still makes sense, since even a standard trash bag weights only ~80g, while a packraft ~500g+. Here is a pic:

Yhteisön jäsenet jakavat taitojaan ja opettelevat yhdessä uutta torstai-iltaisin. Kuka tahansa yhteisön jäsen voi pitää yleensä tunnin tai parin mittaisen session tai se voidaan järjestää ilman vetäjää oppimispiirinä. Kuvan flyerissa näkyvät syksyn 2024 teematorstaiden aiheet. Mahdolliset muutokset päivitetään kalenteriin. Teematorstait aloitetaan tavallisesti klo 18 loungessa. Syyskuusta lähtien kuukauden ensimmäisenä teematorstaina pidetään Hack the Lab, jossa uudet jäsenet voivat tutustua toimintaan ja muihin jäseniin, sekä samalla parannetaan, korjataan ja siivotaan Läbiä ja sen toimintaa.

Theme Thursdays are co-learning sessions for the members of Tampere Hacklab community. There might be a teacher or they can be organized as learning circles without teacher. All the community members may organize a session. The language is as is the topic in the flyer and the calendar.